Uskokaa kun teille kerrotaan, että koulutus on aina hyväksi. On hyvä oppia teoriat, käytännöt, normit ja tavat. Oppiminen voi myös yllättää, kun opit ajattelemaan luovasti ja käyttämään opittuja asioita myös siellä mihin niitä ei suoranaisesti opetuksessa suunnattu.

Mutta vaikka koulutuksen tärkeyttä korostetaan niin yhtä tärkeää on myös työn tekeminen. Työpaikka on se missä sitä opittua pääsee konkreettisesti käyttämään. Missä opitaan millainen vastuu tekemisellä on ja miten paljon eroja teorialla oikeastaan onkaan lopulta käytännössä. 

Kokemus on mielestäni lopulta tärkeämpää kuin koulujen käyminen. Sitä ei kuitenkaan pidä sekoittaa oppimiseen. Kokemus opettaa ja opittuja asioita voi yhdistää kokemuksiin. 

Keskustelin juuri, kuinka muun muassa Sveitsissä oppisopimuskoulutus on todella isossa osassa. Tätä toivoisin myös Suomeen. Kun hyvät opinnot ja koulutukset yhdistetään johonkin todelliseen tekemiseen, eikä siis mihinkään harjoitustyöhön, niin oppimisen nopeus moninkertaistuu. Näin ainakin itse uskon. Uskon myös sen oikean alan löytyvän nopeammin. Mutta tässäkin uskon, että vaikka opiskelisit sen seitsemän tutkintoa eri aloilta, ne kaikki voi juuri sinun kohdallasi olla juuri se oikea polku siihen sinun unelmiesi uraan.

Älä pelkää kokeilla. Uskalla tehdä virheitä, kyseenalaista ja luota intuitioon. Keksiäksemme uusia innovatiivisia ratkaisuja meidän pitää uskaltaa rikkoa rajoja. Kokeilla, pettyä ja oppia.

Meillä kaikilla on vielä aikaa löytää jotain uutta!

Myös Studia-messuilla on alue nimeltä Jatkuva oppiminen. Sieltä voi löytää inspiraatioita uravaihtoehtoihin ja lisäkouluttautumisen vaihtoehdoille sekä koulutusmahdollisuuksille, opinto- ja kehittymismuotoihin ja ratkaisuihin. 

Vaihtoehtoja on hyvä pohtia. Koskaan ei tiedä, löydätkö jotain uutta tai satutko keksimään jonkin täysin uuden tavan saavuttaa haluamasi.

Luova ajattelu on avointa ja rajoittamatonta ratkaisujen ja tavoitteiden löytämistä.

Timo Kumpulainen
Kirjoittaja on lehden graafikko, itseoppinut kyseenalaistaja, humanismista kiinnostunut toisinajattelija jonka mielestä elämässä tarvitaan enemmän keskisormea ja punkkia.