Sukeltajaksi ei hakeuduta sattumalta. Koulutus on vaativa, mutta palkitseva, ja se tarjoaa mahdollisuuden ylittää itsensä niin fyysisesti kuin henkisesti. Se edellyttää vahvaa sitoutumista, paineensietokykyä ja tiimityötaitoja. Monet motivoituneet nuoret valitsevat tämän tien suorittaakseen varusmiespalveluksensa poikkeuksellisessa ympäristössä.

Tapani Haarahiltunen ja Rasmus Ikonen halusivat saada varusmiespalveluksestaan kaiken irti, ja sukeltajaksi hakeutuminen tuntui heistä oikealta ratkaisulta. Molemmat korostavat, että koulutuksen aikana pääsee sukeltamaan paljon ja kokemaan asioita, joita ei missään muualla pääse tekemään.

– Parasta täällä on, kun pääsee sukeltamaan syvälle, missä ei ole ennen hirveästi käyty. On aika siisti fiilis, kun pääsee pohjaan ja näkee, mitä sieltä löytyy, kertoo Ikonen.

Haarahiltunen painottaa myös kurssilaisten hyvää ryhmähenkeä ja koulutuksen pitkiä perinteitä. Yksi mieleenpainuvimmista tapahtumista koulutuksessa on ollut jokavuotinen sukeltajakaste.

Haarahiltunen ja Ikonen suosittelevat sukeltajaksi hakemista niille, jotka haluavat käydä omilla äärirajoillaan ja päästä kokemaan ainutlaatuisia elämyksiä.

– Täällä pääsee tekemään sellaisia juttuja, joita kukaan muu ei tee varusmiespalveluksensa aikana. Esimerkiksi avovesiharjoitukset ovat tosi siistejä kokemuksia. Niiden aikana sukelletaan kaksi kertaa päivässä, eli käytännössä sukelletaan koko päivä, kertoo Ikonen.

Rannikkoprikaatin sukeltajakoulussa koulutetaan vuorovuosittain taistelu- ja raivaajasukeltajia erikoisjoukkotehtäviin. Koulutus alkaa alokasjaksolla, joka on vastaava kuin muualla Puolustusvoimissa. Koulutuksen edetessä taistelu- ja raivaajasukeltajien koulutus alkaa eriytyä.

Tapani Haarahiltunen ja Rasmus Ikonen.

– Me emme nimenomaan halua tänne ramboja. Molemmilla linjoilla tärkein henkinen ominaisuus on rauhallisuus ja kyky toimia paineen alla.

Raivaajasukeltajien koulutus koostuu vedenalaisten räjähteiden etsintä- ja raivaamistehtävistä, ja sukeltajat käyttävät tehtävissään seoskaasulaitetta. Taistelusukeltajat oppivat koulutuksensa aikana suorittamaan haastavia tiedustelutehtäviä rannikolla ja saaristossa ja käyttävät sukeltaessaan happilaitetta. Sukelluskertoja kertyy 347 vuorokauden koulutuksen aikana 60–100. Molemmat linjat huipentuvat loppukokeeseen, jonka jälkeen kokeen suorittaneet nimetään Puolustusvoimien raivaaja- ja taistelusukeltajiksi.

Ainutlaatuisen kokemuksen lisäksi sukeltajakoulutus voi avata myös uusia ovia työelämässä. Monet sukeltajakoulutuksen läpäisseet ovat nykyään töissä viranomaistehtävissä Rajavartiolaitoksella, poliisissa, pelastuslaitoksella tai Puolustusvoimissa.

Vaikka sukelluskoulutus on fyysisesti raskas, sukeltajilta vaaditaan paljon muutakin kuin vain hyvää fyysistä kuntoa. Sukeltajakoulun pääkouluttaja Jonne Huhtala painottaa, että fyysisen kestävyyden lisäksi sukeltajat tarvitsevat myös hyvää henkistä kestävyyttä.

– Me emme nimenomaan halua tänne ramboja. Molemmilla linjoilla tärkein henkinen ominaisuus on rauhallisuus ja kyky toimia paineen alla.

Koulutuksen aikana rakennetaan systemaattisesti kykyä hallita stressiä ja epävarmuutta. Harjoituksissa mennään reilusti mukavuusalueen ulkopuolelle, sillä vaativat erikoisjoukkotehtävät edellyttävät ehdotonta mielenhallintaa.

Huhtala painottaa myös, kuinka tärkeää on osata toimia hyvin ryhmässä. Koulutus perustuu ryhmätoimintaan, ja kaikkien on puhallettava yhteen hiileen. Hyvä sukeltaja on myös hyvä tiimipelaaja, ja ryhmätyötaitoja hiotaan koko koulutuksen ajan.

Sukeltaminen on fyysisesti rankkaa, joten sukeltajaksi hakevilta vaaditaan hyvää terveydentilaa ja fyysistä kuntoa. Vaatimuksiin kuuluvat myös hyvä näkö, tarkka väriaisti, normaalit näkökentät sekä normaali kuuloaisti.

Sukeltajakoulun pääkouluttaja Jonne Huhtala.

Kiinnostuitko?

Näin haet sukeltajaksi:

Sukeltajakoulun valintakokeet järjestetään elo–syyskuun vaihteessa Rannikkoprikaatissa Upinniemessä. Valintakokeisiin kuuluvat fyysiset testit, lääkärintarkastukset sekä soveltuvuuskokeet. Sukeltajakoulutukseen valitaan vuosittain noin 20 sukeltajaa.
Sukeltajakoulun valintakokeisiin kannattaa aloittaa harjoittelu hyvissä ajoin. Sukeltajakoulun verkkosivuilta löytyy tarkat pisterajat ja suoritusohjeet, joista näkee, mihin tulokseen täytyy tähdätä.

Sukeltajakoulun valintakoelajit

• 12 minuutin juoksutesti
• Penkkipunnerrustesti
• Leuanveto
• Vatsalihastesti
• Vauhditon pituushyppy
• 15 km maastomarssi
• 200 metrin vapaauinti
• Pituussukellus
• 6 metrin etsintä
• Hengityksenpidättämiskoe

Valintakoelajeja kannattaa harjoitella kokonaisuutena ennen valintakokeita ja verrata tuloksia valintakokeiden pisterajoihin. Fyysisten testien harjoittelun tueksi löytyy harjoitusohjelma sukeltajakoulun sivuilta.

Sukeltajakoulutus vaatii motivaatiota ja omistautumista, ja siksi soveltuvuuskokeiden haastattelussa kartoitetaan hakijoiden motivaatiota. Ennen haastatteluun menemistä kannattaa pohtia, miksi haluaa hakea juuri sukeltajaksi.

Sukeltajakouluun haetaan Puolustusvoimien sähköisen asioinnin kautta osoitteessa
asiointi.puolustusvoimat.fi