Duudson-opettaja HP vaihtaisi ärsykkeet peruspuurtamiseen: ”Kouluun tarvitaan rutiineja, ei glamouria”

Duudsoneista tunnettu entinen opettaja Hannu-Pekka Parviainen, eli HP on nähnyt koulumaailman molemmin puolin pulpettia. Hänestä käsin kirjoittaminen ja ”tylsät” perusasiat ovat välttämättömiä aivojen treenaamiseksi. Älypuhelimet varastavat nuorten huomion, ja ylimääräinen höttö pitäisi korvata perinteisellä puurtamisella sekä kynällä ja kumilla.

Kun uusi luokka kohtasi opettajan, joka oli tuttu Duudsoneiden hurjapäisistä tempuista, se oli oppilaista jännittävää ja hauskaa. Alkuun oppilaat saattoivat odottaa, että tänään opetellaan juoksemaan päin seinää tai tekemään voltteja.

– Siinä oli sellainen ”kuherruskuukausivaihe” ja alkuihmettely, mutta se karisi nopeasti. Kouluarki alkoi, ja oppilaat huomasivat, että täällä tehtiin ihan samoja juttuja kuin muidenkin opettajien kanssa. Se glamour katosi aika nopeasti, HP naurahtaa.

HP hakeutui opettajaksi, koska halusi sosiaalisen ammatin, jossa saa työskennellä nuorten kanssa. Vaikka Duudson-työt veivät hänet lopulta kokonaan mennessään, opettajuus asuu hänessä edelleen vahvana. HP:n mukaan opettajan työ ei ole pelkkää tiedon jakamista, vaan tärkeintä on lasten ja nuorten kohtaaminen. Parhaat muistot liittyvät hetkiin, jolloin luokka on hitsautunut yhteen ja ilmapiiri on ollut turvallinen.

– Opettajan tärkein tehtävä on osoittaa oppilaille, että hän välittää heistä. Harva meistä muistaa aikuisena niitä tapoja, miten joku asia on opetettu. Sen sijaan me muistamme ne persoonat ja millaisia aikuisia ne opettajat olivat. Vaikka maailma muuttuu ja opettajillakin on nykyään tatuointeja, työn ydin säilyy. Työtä tehdään omalla persoonalla.

Yksi opettajan työn hienoimmista puolista on tullut vastaan yllättävissä paikoissa vuosia myöhemmin. Kun vanhat oppilaat tulevat moikkaamaan ja vaihtamaan kuulumisia, HP tietää onnistuneensa. Se lämmittää mieltä, sillä silloin tietää, ettei ole ainakaan ihan hirveän väärin asioita tehnyt.

”Alkuun oppilaat saattoivat odottaa, että tänään opetellaan juoksemaan päin seinää tai tekemään voltteja.”

Onko tylsyys koulun pelastus?
Kun HP katsoo nykykouluun, hän ei näe tarvetta uusille sovelluksille, vaan jollekin paljon radikaalimmalle: paluulle perusasioiden ääreen. Hänen mielestä koulun parantaminen vaatii rohkeutta karsia kaikki se ylimääräinen höttö, joka on hiipinyt luokkahuoneisiin.

– Me elämme maailmassa, joka on hirveän vauhdikasta ja täynnä jatkuvia ärsykkeitä. Juuri siksi koulun pitäisi olla se vastavoima, jossa on tilaa rutiineille ja selkeydelle, HP pohtii.

Hänen mukaansa nykykoulun suurin parannuskeino olisi palauttaa keskiöön hyväksi todetut asiat, eli lyijykynä, vihko, kumi ja oppikirja. Se saattaa kuulostaa nykynuoren korvaan jopa tylsältä, mutta juuri siinä piilee salaisuus. Kun elämä ympärillä on sirpaleista, kouluympäristön on oltava ennustettava. Rutiinit luovat oppilaalle rauhan keskittyä olennaiseen. Koulussa saa olla rauha kasvaa ja tehdä virheitä.

Aivotreeniä, ei vain tiedonhakua
HP herättelee lukijaa pohtimaan opiskelun syvempää tarkoitusta. Kyse ei ole vain tiedosta, vaan aivojen fyysisestä kehittämisestä.

– Se on kuin kuntosali aivoille. Kun me pureudumme haastaviin kokonaisuuksiin, me luomme uusia synapsiyhteyksiä. Ilman tätä peruspuurtamista meiltä katoaa kyky hallita ja käsittää isompia asioita myöhemmin elämässä, HP painottaa.

Yksi nykykoulun suurista muutoksista on ollut luopuminen perinteisestä käsialakirjoittamisesta. HP näkee asiassa syvemmän ongelman, sillä käsin kirjoittaminen on suoraa harjoitusta hienomotoriikalle. Kyse on monimutkaisesta yhteistyöstä silmän, käden ja aivojen välillä. Digitaalisessa maailmassa, jossa moni asia tapahtuu yhdellä klikkauksella, tällainen pitkäjänteinen ja tarkkuutta vaativa motorinen harjoitus jää helposti sivuun. Se on hidas prosessi, joka rakentaa pohjaa kaikelle muulle oppimiselle.

Älypuhelin: Koulun suurin huomiovaras
Suurin este oppimiselle on HP:n silmissä laite, joka löytyy lähes jokaisen taskusta.

– Puhelin on laite, joka on suunniteltu varastamaan ihmisen huomio. Kaikki applikaatiot on tehty koukuttamaan meidät. Siksi puhelimille ei ole mitään perustetta koulupäivän aikana, ellei niitä käytetä selkeään, opettajan ohjaamaan tiedonhakuun.

Koulun parantaminen alkaisikin HP:n visiossa siitä, että oppilaat saisivat takaisin oman keskittymiskykynsä. Kun huomiovarkaat poistetaan ja tilalle tuodaan selkeät raamit, syntyy tilaa aidolle kohtaamiselle. Se ei ole menneisyyteen jämähtämistä, vaan tietoinen valinta nuorten hyvinvoinnin puolesta. Lopulta kyse on turvallisuudesta. Kun oppilas tietää tarkalleen, mitä häneltä vaaditaan, hän voi rentoutua.

Paluu luokan eteen?
– Yrittäjänä olen töissä tavallaan vähän koko ajan ja täytyy kestää epävarmoja ja epätietoisia hetkiä, koska työ ei ole ennustettavaa, HP kertoo.
Vaikka Duudsonien parissa riittää hommaa, hän ei lyö ovea lukkoon. Niin kauan kuin töitä nykyisellä alalla riittää, hän kuitenkin tekee niitä.

HP:n vinkki opettajan urasta haaveileville: ”Jos haluat työskennellä nuorten kanssa, pidät ihmisten kohtaamisesta ja sosiaalisesta työstä, tämä ammatti on sinua varten. Se on upea paikka vaikuttaa ja olla läsnä.”

Tie opettajaksi:

1. Hakeutuminen

• Hakeminen tapahtuu korkeakoulujen yhteishaussa.
• Useimmille aloille on kaksivaiheinen valinta: ensin on valtakunnallinen Valintakoe-E (kirjallinen koe) ja sen jälkeen soveltuvuuskoe.

2. Mitä opiskellaan?

• Luokanopettaja (alakoulu): Opiskelet kasvatustiedettä pääaineena. Valmistut maisteriksi (3 + 2 vuotta). Saat pätevyyden opettaa kaikkia alakoulun aineita.
• Aineenopettaja (yläkoulu ja lukio): Opiskelet jotakin tiettyä oppiainetta pääaineenasi ja sen lisäksi teet opettajan pedagogiset opinnot (60 op).

3. Opintojen sisältö

• Kasvatuspsykologia: Miten lapsen ja nuoren aivot kehittyvät
• Didaktiikka: Miten opetetaan niin, että oppilas oikeasti oppii.
• Opetusharjoittelu: Pääset kokeilemaan työtä oikeissa luokissa harjoittelukouluilla jo opintojen aikana.

4. Työllisyys ja palkka

• Opettajista on jatkuva tarve ympäri Suomen.
• Palkka riippuu koulutusasteesta ja työkokemuksesta. Luokanopettajan keskipalkka on vuonna 2026 noin 3 700–4 100 €/kk

 INSTAGRAM @hpdudeson

YOUTUBE @Duudsonit