Tiktok-pappina tunnettu Petja Kopperoinen rikkoo työssään vanhoja stereotypioita ja tekee kirkosta lähestyttävämmän kaikille. Sosiaalisessa mediassa Kopperoinen yhdistää perinteisen papin työn nykyaikaiseen viestintään.

– Pappina olen työskennellyt päätoimisesti Paavalin seurakunnassa kesäkuusta 2023. Varsinaisen papin työn lisäksi tuotan seurakunnan nimissä sisältöä Tiktokiin, enimmäkseen huumoripohjalla, kertoo Kopperoinen.

Kopperoinen hakeutui opiskelemaan teologiaa, sillä häntä kiinnosti uskontojen vaikutus maallistuneessa yhteiskunnassa. Alussa suunnitelma ei ollut suuntautua nimenomaan papiksi, mutta Kopperoinen piti tärkeänä, että korkeakoulututkinto ohjaa suoraan johonkin ammattiin.

– Esimerkiksi minua kiinnosti myös valtiotieteet, mutta pohtiessani vaihtoehtoja en keksinyt suoraa ammattia, mihin valtiotieteiden maisteri valmistuu. Sen sijaan teologian maisteri voi valmistua suoraan papiksi, kertoo Kopperoinen.

Teologiaa voi Suomessa opiskella Helsingissä, Joensuussa ja Turussa. Koulutukseen sisältyy Raamatun tieteellistä tutkimusta, kirkkohistoriaa, uskontotieteitä, systemaattista teologiaa ja käytännöllisen teologian opintoja. Papin ammatissa voi toimia, kun on suorittanut teologian maisterin.
Kopperoinen aloitti työt seurakunnassa heti opintojensa alussa.

– Heti ensimmäisenä opiskelijakesänä hakeuduin kesätöihin seurakuntaan kesäteologiksi rippileireille ja näitä töitä tein kaikkina kesinä. Vasta maisteriharjoittelua tehdessäni uskalsin myöntää itselleni, että toisaalta pappeus kiinnostaa ja työtehtävät pappina voisivat olla mielekkäitä itselleni.

Papin työ on monipuolista, ja työnkuvaa saa paljon muokattua itse. Papin työssä työajat ovat joustavia, joten töitä voi olla mihin aikaan vain. Työtehtävät myös vaihtelevat paljon avioliittoon vihkimisestä hautaan siunaamiseen.

– Koska työtä tehdään pääsääntöisesti ihmisten kanssa, täytyy papin tulla toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa ja vähintäänkin sietää ihmisten kanssa työskentelyä. Jokainen työpäivä on erilainen, eikä koskaan voi tietää, mitä tuleman pitää, joten papilta vaaditaan myös heittäytymiskykyä, kertoo Kopperoinen.
Pappisvirka on Suomen ainoa lain tasolla kutsumusammatiksi määritelty ammatti. Kirkkojärjestyksen mukaan papilta vaaditaan sekä omaa halua ryhtyä papiksi, että ulkoista kutsumusta – eli kirkolta tullutta kutsua töihin.

– Ajattelen, että kuka tahansa sopii papiksi. Stereotyyppinen kuva luterilaisesta papista on jäykkä ja harmaa pönöttäjä, mutta kaikenlaisia ihmisiä tarvitaan työhön ja jokaisella papilla on varmasti paikkansa, toteaa Kopperoinen.
Monia papin ammattia harkitsevia kiinnostaa, miten oma uskonnollisuus vaikuttaa papin uraan. Täytyykö papin uskoa jumalaan?

– Ennen pappisvihkimystä piispa ja tuomiokapituli haastattelevat pappisehdokkaan, ja kysymysten joukossa kysellään myös omaa suhdetta Jumalaan. Papiksi haluavan tulee siis pystyä vakuuttamaan useampi henkilö omasta uskostaan. Toisaalta vakuuttaminen lienee mahdollista myös ilman henkilökohtaista uskoa yhtään mihinkään, mutta kovin raskaaksi työ varmasti kävisi pidemmän päälle, jos työkseen joutuu puhumaan omien arvojensa vastaisesti, vastaa Kopperoinen.
Papin työssä jokainen päivä on erilainen ja työpäivän pituus voi vaihdella yhdestä kahteentoista tuntiin. Työpäivään voi kuulua paljon erilaisia tehtäviä oman kiinnostuksen mukaan.

– Teen töitä myös nuorisotyön ja isoskoulutuksen parissa, eli iltatyöt kuuluvat myös tavalliseen arkeeni. Perusviikkona tapaan tulevien toimitusten asianomaisia, suunnittelen toimitusten puheita ja saarnoja, vastaan päivystävän papin puhelimeen virastossa, teen viestintää, toimitan kasteita, häitä, hautajaisia sekä jumalanpalveluksia ja täytän kirkollisiin toimituksiin liittyviä lomakkeita, kuvailee Kopperoinen.

Kopperoinen tekee Tiktokissa kirkosta ja pappeudesta helposti lähestyttävää sisältöä, jossa asioita käsitellään huumorin kautta. Hän haluaa sekä työssään että sisällöllään Tiktokissa näyttää että kaikki ovat tervetulleita kirkkoon.

– Pidän tärkeänä sitä, että kohtaan ihmiset ihmisinä ja pyrin luomaan itsestäni rennon ja helposti lähestyttävän kuvan. Erilaisia ihmisiä tavatessa lähestymisen tulee olla erilaista, mutta perusperiaatteena pidän sitä, että murran työlläni vanhoja stereotypioita ja osoitan, että kirkossa on paikka aivan jokaiselle ihmiselle.